Ikinä ei pidä sanoa ei koskaan, jällen kerran sekin tuli taas nähtyä, eli blogintynkää tässä yritellään. Neuleblogina pääsääntöisesti, välillä vähän muutakin jos on jotain kirjoittamisen arvoista

Eli neulehistoriaa. Varsinaisen neulekärpäsen pureman sain alkaessani kestovaippailemaan lasten kanssa ( ja todettuani villan ylivoimaisuuden kuorivaippana ). Huomasin että itse-tehtynä villikset tulevat paljon halvemmiksi ja onpa jotain puuhaa käsille kun lapset ovat vihdoin nukkumassa. Eikun puikot käteen ja muistelemaan kouluoppeja ( mistä ei ollut paljon hyötyä, koska koulussa ei osattu opettaa vasenkätisiä ). Nyt itseoppineena ( neulon silti oikeakätisesti... ) olen päässyt "sisään" neuleiden upeaan maailmaan ja puikoilla on jo muutakin kuin hahtuvaa tai merinovillaa. Nyt työn alla pojalle villatakki, novitan joulukuu 2005 ohje...